Beachia ja pyöränkorjausta

"Voiko ihanammin aamun enää alkaa" huuti korvissa myös armeijan ensimmäisenä aamuna, niin kuin tänäänkin. Itse asiassa aamuherätys meni ihan mukavasti, vaikkakin yöunet olivat taaskin jääneet liian lyhyiksi. Ongelmat alkoivat heti kun olin lähdössä liikkeelle. Tarkoitus oli mennä kaupungille hankkimaan uimashortsit, koska tänään ohjelmassa olisi erilaisia ranta-aktiviteetteja ja heti perään pizza-kekkerit. Olin sopinut tapaamisen Juhan kanssa ja päivän kantavana teemana oli käydän kimpassa kaupungilla ja palata takaisin kampukselle. Kampukselta suuntana olisi sitten uimaranta ja mukana koko vaihtariporukka, elikkäs pyöräkolonna olisi ollut jotain kilometrin luokkaa.

Noh suunnitelmat kusivat heti alkuun, kun mun uuden karheasta Superstyle-fillarista menivät ketjut. Eihän se nyt suuri vaiva ole laittaa ketjuja takaisin, mutta kun tossa ketjusuoja on mallia: täysin peittävä. Eli ei siis sellainen mitä nykyisin suomalaisissa pyörissä näkee. Sen irti repimiseen ja takaisin laittoon tuhrautuikin sitten aikaa ihan riittävästi. Eli ei muuta kuin tuli perseen alla polkemaan kaupungin suuntaan, ihan vain huomaamaan että takarengas paukahtaa puolimatkassa. Ja samalla takapyörän ruuvit tippuvat irti. Joo kyllä kaikki kävi yhtäaikaa. Oli siinä taas riemussa pitelemistä, kun takana on 3km ja edessä 2. Onneksi kaverilla oli mukana käyntikortti pyöräfirmaan, joka maanantaina trokasi meille fillarit. Ei siinä sitten muutakuin puolinörtin ottein kaveri kaivoi GPS:n takataskusta ja löi nokialaisen naviska-softan puksuttamaan. Ei sinne pyöräkauppaan muuten olisi ilman naviskaa löytänyt, sen verran jemmassa oli ks. paikka. Itse istuin Juhan tarakalla ja toisella kädellä pidin kiinni kauhukahvasta ja toisella ohjasin omaa fillaria. Oli muuten kohtuullisen haastava liikkumismuoto. Pyöräpuljun kaveri korjasi Superstyleni entistä ehommaksi ja nyt se pelaa taas kuin naapurin Buick. Tuliterällä takakumilla on mukava ajella ja kun dynamo pysyy paikallaan (se hajosi jo eilen). Niin tosiaan, täällä poliisi sakottaa ja varmuuden vuoksi vielä pamputtaa, jos ei pimeällä ole pyörässä valoja edessä ja takana.

Kaupungissa saatiin ostokset tehtyä kohtuullisen kivuttomasti ja sitten suunnattiin rannalla. Sielä aika meni beach volleyta pelatessa ja nurtsilla pötköttelyssä. Rantapäivään kuuluvien pitsakemujen piti alkaa viideltä, mutta koko setti siirtyi jotenkin kummasti kuudeksi. Onneksi ei ollut yhtään nälkä.... no eipä vissiin. Ja mitä ihmettä, meidän vaihtariarkipäivänsupersankareita juoksutetaan ympäri Enschedeä ja vielä kirmautetaan rannalla ja sen jälkeen palkinnoksi saa kaksi slicea pitsaa... Ei sillä kuulkaa nälkä lähde. Eli nakin kautta kotiin. Illalla pitäisi vielä mennä pelaamaan korttia kahden puolalaisen, italialaisen ja unkarilaisen jampan kanssa. Siinä lyhykäisyydessään tämä päivä.

-tommi-