sunnuntai 16. joulukuuta 2007

Jäätä

Jatketaan edellistä vielä sen verran, että keskiviikkona oltiin koko erasmus-gängin voimin luistelemassa tuohon keskustaan kyhätyllä tekojääradalla. Tuntui pitkästä aikaa hirmusen mukavalta päästä jäälle. No ehkä oma osansa oli myös sillä, että päästiin Juhan kanssa briljeeraamaan luistelutaidolla. Kumpikin on kumminkin useamman vuoden jahdannut sitä mustaa kumilätkää kaukalossa, niin totuudenmukaisesti voi sanoa että kumpikin pysyy aikasen tukevati pystyssä hokkareilla. Ja kun muut kaverit täällä olivat lähinnä ensimmäistä tai toista kertaa luistimilla, niin onhan se ero aika selkeä... Tuntuupas kivalta kehua itseään ihan julkisesti. :D ehkä sitä on oppinu täällä olemaan ylpeä itestään? No ei se väärinkään ole, on suomalaiset kuitenkin aika hyviä kaikessa mitä ne tekee... Kattokaa vaikka PISA:n tulokset tai keskustelkaa niiden ulkomaalaisten kanssa, jotka tietää Suomesta muutakin kuin Nokian. Tulee pelkästään positiivista ja lähinnä ihailevaa kommenttia.

-tommi-

Vähiin menee

Näyttää täälläkin säät kylmenevän. Sateesta ei enää ole ollu tietoakaan vähään aikaan, mutta maa on sen sijaan kuurassa ainakin aamutuimaan. Se on hyvä alkaa tottuttelemaan tähän kylmempään lämpötilaan, kun kotona se talvi kuitenkin kohta alkaa... Olisi kait jo pitänyt, mutta eipä kuulemma ole näkynyt. Muutenkin alkaa kotiinpaluu jo häämöttää. Eilen illalla laskin, että enää alle 100 tuntia ja ollaan Suomessa. Mitenkään en sitä odota mutta... Yritän tässä samalla palauttaa itseäni oikealle aikavyöhykkeelle, kun koko syksy meni taas käytännössä valvoessa 3-4 asti ja nukkuessa puolille päiville tai yli. No tänäänkin heräsin jo täkäläisittäin kahdeksalta, eli Suomen yhdeksältä. Jos tää nyt tästä alkais normalisoitumaan.

Kämppääkin olen jo pikkuhiljaan alkanut siivoilemaan ja tuhosin papereita yms. tavaraa, jota en ole kotiin raahaamassa. Seuraava case voisi olla vaikka shortsien yms. kesäkaman pakkaaminen vaatekaapista. Tuskin mä niitä enää täällä tarvin.

Kämpänluovutus menee niinkuin jossain edellisissä teksteissä selitin, eli voin antaa avaimet tarkastajalle ja ks. tarkastaja tulee tiistaina klo 11.00. Eli homma menee paremmin kuin hyvin. Mulla on siinä sitten koko päivä aikaa hipsiä Schipholen kautta hotelliin.

pistetää nyt vielä muutama kartta ni tiedätte missä mä oon pyöriny:

asu(i)n
Näytä suurempi kartta
tuola

laitos on
Näytä suurempi kartta
tuola

(mainitaan nyt vielä että karttojen zoomit on siinä vasemmassa yläkulmassa)

-tommi-

perjantai 7. joulukuuta 2007

Kosteaa touhua

Maanantai oli taas melkoinen päivä. Kun aamulla avaa verhot, niin vettä tulee kuin sieltä kuuluisasta Esterin takapuolesta. Mistä lie Esteri moisen maineen saanut? Tolkuton vesisade ei nyt täällä ole mikään ylläri, vaikka se yllättäen saattaa tullakin. Nyt täällä on kuitenkin tullut vettä lähes yhtäjaksoisesti maanantai-aamusta lähtien ja allekirjoittaneella alkaa olla hermo enemmän tai vähemmän kireänä kun kuivaa kohtaa saa vaatteista hakemalla hakea pienenkin ulkoilun jälkeen. Sade tosiaan voi alkaa ihan milloin vain, vaikka taivas näyttäisi lähes selkeältä. Joskus kun vaan on pakko lähteä hoitamaan jotain asiaa tiettynä hetkenä satoi tai paistoi, niin täällä useinmiten satoi. Elikkäs päätin koittaa onnnea kuin kolikkopokerissa konsanaan, ja ampaisin fillarilla keskustaan ostamaan junalipun Enschedestä lentokentälle. Tuntu muuten uskomattoman hyvältä, kun kotiinpaluu alkaa pikkuhiljaa konkretisoitumaan enemmän ja enemmän. Onhan täällä ollut mahtavaa aikaa ja kokemusta on karttunut yms, mutta silti ei kyllä kotiinpaluukaan haittaa yhtään. Samalla kävin kyselemässä ABN Amrosta, että millainen prosessi tilinsulkeminen on ja vastaus oli että helppo. Noniin, hetken taas päässä otti kierroksia, että oliko tää vastaus taas kahdeksan kilometrin polkemisen arvoinen? Mutta pitihän se nyt kysyä, että tarvitseeko varata aika vai mitä ihmettä? Ainoa vaatimus oli, että tilin tulee olla tyhjä kun se suljetaan. Illalla tarkastin saldon nettipankista ja se osoitti niinkin huikeaa summaa kuin 3,72€ :D hyvin on tullu tänne siirretyt rahat käytettyä. Lykkäsin ne kumminkin EU-maksulla takaisin Suomeen ja paikallisen tilin pitäisi olla lähipäivinä tyhjä. Elikkäs ensi viikolla tilinsulkuhommiin. Tuntuu hyvältä katkoa näitä juridisia ja institutionaalisia siteitä tähän maahan ja alkaa taas touhuamaan suomalaisten systeemien kanssa. Sitäkin ehdin jo miettiä, että mahtaa olla kummaa kun kotiinpalatessa voi asiat hoitaa taas ihan suomeksi... Asia jonka ymmärtää vasta ulkomailla asumisen jälkeen. Tuleepas nyt patrioottista tekstiä, mutta vastahan eilen oli itsenäisyyspäivä =) Koitin muuten kattoa Yleareenasta linnanjuhlia, mutta eihän siitä mitään tullu. Ylläriylläri, että nettistriimi ei pelannu tänne asti. Tai sitten se oli vaan liian ruuhkainen... Voisi Yle silti hieman varautua ulkosuomalaisiin, jotka haluavat viettää itsenäisyyspäivää perinteiseen tapaan, eli tuijottaen loputonta kättelyä ja yrittäen bongata tutunnäköisiä naamoja, joita on ehkä 1% koko porukasta... Loco finlandes... Juttu näköjään taas rönsyilee minkä kerkeää, mutta ei anneta sen haitata. Maanantaisen kotiinpaluun kaupungista kruunasi tietenkin taas kanavallinen vettä niskassa. Läpimärkänä kaarsin Juhan keittiölle vain huomatakseni, että täällähän on uusia ja erivärisiä kavereita kuin viimeksi. Kaksi heppua Bangladeshista olivat valloittaneet keittiön ja söivät sielä jotain hieman epäilyttävän näköistä "ruokaa" sormin. Itellä oli tässä vaiheessa sen verran ylimääräisiä kierroksia kun kylmissään ja läpimärkänä heilahtaa keittiöön, niin olisin toivonut, että olisin voinut olla ihan yksin ja murjottaa hetken ihan omineen. Mutta ei... Nää kaksi kaverusta haluavat välttämättä käydä kyselemään multa itsestäänselvyyksiä tyyliin: missä on lähin roskapönttö? Taisin olla ehkä aavistuksen tyly niitä vastauksia laukoessa. Sällit ovat tämän ystävällismielisen keskustelun jälkeen pelkästään väistelleet mua ja katsovat maahan ku mä pyörin keittiöllä. =/ noh sitä sattuu... Paukkasin vielä kauppaan ja takaisin keittiölle. Sällit olivat tällä välin katsoneet parhaaksi poistua paikalta. Varsinainen riemu repesi kun ensin huomasin tiskit, jotka oli melkein pesty, ja heti perään nenässä alkoi tuntua hieman kummaa hajua. En tiiä mitä olivat jannut juonineet, jotain attentaattia vai oliko niillä heti hampaankolossa jotain mua vastaan kun olivat jättäneet kaasuhanat kaakkoon. Oli muuten ihan hyvä juttu etten aloittanut kokkailuja laittamalla tulta lieteen. Olisi tömähtänyt keittiö komeasti ilmaan. Ei muuta kuin ovet ja ikkunat auki ja tuulettamaan koko kabiinia. Kyllä taas vitutti niiiiiiin ankarasti. Nälkä kurnii ja palelee, mutta et voi mennä sisään kun koko bunkkeri on täynnä kaasua... Puolen tunnin tuuletuksen jälkeen ovet kiinni ja tulta kamiinaan, niin alkoi pikkuhiljaa runko lämpenemään.

Eilen kävin miettimään, että mitenhän mä pääsen täältä kentälle? Kun pitäisi lähteä ensimmäisellä bussilla, eli 5.55, keskustaan ja sieltä junalla kentälle. Tarkoittaa siis herätystä neljän maissa, koska kunnon aamupala olisi hyvä saada alle, ja suihkussa pitäisi käydä kun hikinen ja haiseva karvanaama lentsikassa ei ole kiva asia. Lisäksi ongelman tekee tän kämpän avain. Minnes mä sen palautan aamuyöstä? Acasa tarjoaa mahollisuuden palauttaa sen kampuksen portille, mutta satun asumaan täällä kampuksen peränurkassa, joten matkaa on se 2,5km portille. Aamuöinen vaellus puolen vuoden kamojen kanssa tuntui jo ajatuksena liian rankaisulta lähes masokismilta, kun aivan varmasti silloin tulee taas vettä ja lujaa. Lisäksi tuosta kotiinpaluupäivästä tulee väkisin melko pitkä, kun joudun Helsinki-Vantaalla odottelemaan Hannaa ja Heikkiä vielä muutaman tunnin, ennenkuin jatketaan matkaa Lahteen. Lahdessa oltaisiin parhaimmassakin tapauksessa vasta kymmenen jälkeen illalla. Lahdesta seuraavana päivänä Jyväskylään, ja viimein oltaisiin kotona. Woh kuulostaa hyvältä. No kuitenkin organisoin lähdön täältä siten, että bookkasin lentokenttähotellista huoneen 18.12.-19.12. ja lähden siis jo päivää ennen lentoa Amsterdamiin. Saan nukkua neljä tuntia pidempään ja käydä hotskussa aamupalalla yms. muuta mukavaa. Hintakaan ei ollut paha. Neljän (4) tähden majotuksesta 68€ sisältäen aamupalan ja kuljetuksen kentälle ja kentältä. Itse olin ainakin tyytyväinen tähän ratkaisuun. Tän nykyisen kämpän tarkastuksen tilasin 18.12. klo 11.00, joten siitä pääsee ihan hyvissä ajoin lähtemään Amsterdamiin kamojen kanssa. Sounds like a plan ja ei tähän nyt suuria yllätyksiä voi tulla. *puuta kop kop* Jos kämpäntarkastaja ei pääse tuolloin ni pitää pyytää sitte päivää aikasemmin tänne. Ja jos vielä avaimen voisi antaa suoraan ks. hepulle, niin elämä olisi taas entistä mukavampaa...

-tommi-

tiistai 4. joulukuuta 2007

...elämää, ei sen enempää...

Näyttää päivitysfrekvenssi tippuvan kuin se kuuluisa lehmänhäntä. No eipä se mitään, enpä mä olisi mitään ehtinyt tänne kirjotellakaan kun on sen verran intensiivistä aikaa taas ollut. Viime viikolla Hanna oli täällä launtaista perjantaihin ja sitä edellisestä viikosta en nyt taas muista yhtään mitään. Kyse ei ole siitä, että olisin ollut niin pihalla, vaan todennäköisimmin siitä että silloin ei tapahtunut mitää merkittävää...

Elikkäs Hanna tuli Eurolinesin kiidättämänä tänne viikko sitten lauantaina ja itse tietty hurautin junalla Amsterdamiin vastaan. Eurolines jaksaa edelleen yllättää, kun viime kerralla oltiin lähemmäs kahta tuntia myöhässä, niin tällä kertaa bussi oli sitten saman verran etuajassa. Suosittelen Eurolinesin käyttöä kaikille, jotka haluavat olla tarkalleen tiettyyn aikaa jossakin ;) Kyseisen bussilafkan kuskitkin ajavat melkosen päättömästi ja ovat lisäksi vielä melko usein kielitaidottomia ja töykeitä, että mukavaa matkaa kaikille. Kait sitä pitää sitten tinkiä muusta, kun hinta on melko halpa... Hannan kanssa oli alunperin tarkoitus kerätä vähän porukkaa mukaan ja vuokrata auto ja hurauttaa kattomaan Hollannin patoja. Homma kariutui kuitenkin vesisateeseen ja lähtijöiden vähäiseen määrään... Melko ikävää, olisihan ne mukava käydä vielä katsastamassa. Lopputulos viikosta olikin sitten Enschedessä pyörimistä ja shoppailua, eli ei mitenkään huono reissu sekään. Perjantaiaamuna saatoin Hannan Amsterdamiin ja jäin itse roikkumaan kaupungille, koska Apo oli tulossa iltapäivällä tutustumaan hollantilaiseen elämänmenoon. Itse tapoin aikaa Apoa odotellessa tutustumalla Nemoon, eli paikalliseen Heurekaan. No se oli kylläkin melkoinen pettymys... Tunsin itseni lähinnä idiootiksi kaikkien teinien keskellä pyörittelemässä jotain rullia ja katsomassa miten joku valo syttyy jossakin kohtaa. Okei, olihan sielä oikeaa asiaa mutta olisin kaivannut vähän syvällisempää otetta niihin vempeleisiin. Esim. Jaakobin tikapuita ihmeteltiin lukiossa jo monta vuotta sitten... Ei jaksanu enää sykähdyttää, vaikka onkin ihan näyttävän näköinen. Onneksi tajusin ottaa pääsylipun yhteydessä tiketin Nemon edessä olevaan Amsterdam-nimiseen replika purjelaivaan. Kyseisen paatin esikuva oli tarkoittettu reissaamaan Hollannin ja Japanin väliä 1700-luvulla, muttei ikinä päässyt Brittein saaria kauemmaksi, kun pääsi myrsky yllättämään ja ruhjomaan peräsimen. Juustonsa voimalla holskit saivat paattinsa sentään kanaalin rantaan mutteivat sitten viitsineet sitä enää sen kummemmin pelastaa. Eli hieman kovaonninen paatti oli se. Mistähän lienyt Flying Dutchman saanut nimensä ;) Tämän maailman kuuluisimman aavepaatin on nähty kummittelevan Hyväntoivonniemen suunnilla ja Intian valtamerellä, että sinänsä sekin olisi yhtä hyvin voinut olla vastaavanlainen maustelaiva... Jos sitte vaikka palattais taan asiaan, eli vastaavilla laivoilla kuin Amsterdam kuljetettiin aikoinaan mausteet, kankaat yms arvotavarat idästä Eurooppaan. Afrikka tietenkin kiertäen. Eli ihan sunnuntai-purjehduksista ei ole ollut kyse. Niin ja holskithan ovat purjehtineet iät ja ajat... Hyvä niille, koska navigare necesse est, vivere non est necesse. Tästäkin vuodatuksesta varmaan huomaa, että ks. paatti oli paljon mielenkiintoisempi paikka kuin Nemo. Viiden maissa olinkin jo lentokentällä ja Apo ulkona kamojen kanssa joskus kuuden jälkeen. Siitä junalla takaisin keskustaan ja näyttämään...no just sitä mistä Amsterdam on kuuluisa, eli punaisten lyhtyjen aluetta ja coffee shoppeja. Tietenkään olutta unohtamatta. Kebabin kautta asemalla ja viimisellä junalla Enschedeen. Taksi alle ja kämpille. Launtaina kierreltiin kampusta ja haettiin kaupasta tavaraa iltaa varten. Loppuaika lauantaina menikin sitten Suomi-tietoutta Miguelille selittäen ja promilleja keräten. 3,5 tunnin yöunilla lähdettiin aamutuimaan polkemaan keskustaan junalle ja sieltä lentokentälle. Junakin tärisi tällä matkalla jotenkin kummallisen paljon... Kaksi päivää tuntui menevän viime viikosta palautuessa. Äläkä nyt kuvittele, että oli niin kova kanuuna! Syy oli ihan siinä, että toi mun sänky on hieman kapea ja kun Hannan kanssa siinä viikko kahdestaan pötköteltiin, niin unenlaatu oli vähän heikohkoa pitkin viikkoa. Ja Apon kanssa tuli sitten valvottua lähes koko viikonloppu... Eli sitä univelkaa oli aika kiitettävästi kun sunnuntai-iltana kaaduin sänkyyn. Tällä viikolla aloin jo pikkuhiljaa valmistautumaan kotiinlähtöön ja hoitelemaan tuota byrokratiaa sen suhteen. Alkaa näyttää vahvasti siltä, että meikäläisen vaihtokausi vedellä viimisiään. Tänään on vielä jokin tsekkien järkkäämä joulu-kekkeri, jonne ollaan Juhan kanssa menossa näyttämään naamaa. Huomenna holskien sinterklaas-juhla, jota varten pitää käydä huomenna ettimässä jokin lahjantynkä jonka voi sitten antaa kelle vaan. Eli jotain halpaa unisex-tavaraa. Käsky oli että 2 tavaraa ja yhteishinta 5€ :D joo nää on melko pihejä...

näillä mennään
-tommi-

ps. kirjotan seuraavan pätkän vähä huolellisemmin ja paremmalla ajalla